Talvella 1990 päätin siirtyä yrittäjäksi. Halusin tehdä enemmän koulutusta ja muuta ”kontaktityötä” kuin silloisessa työssäni oli mahdollista ja markkinatilanne näytti otolliselta tällaiselle avaukselle. Työt omassa firmassa aloitin 14.5.1990 ja kaikki näytti lupaavalta, mutta sittemmin ajoitus osoittautui surkeaksi. Jo vuoden päästä Suomen talous oli sukeltanut ja samalla työmahdollisuudet romahtivat. Siitä huolimatta sekä firma että minä olemme selviytyneet nämä 25 vuotta ilman maksuhäiriömerkintöjä ja olen voinut maksaa itselleni vaihtelevaa mutta riittävää palkkaa. Voi siis sanoa, että hyvin on mennyt.

Arvostan itsenäisyyttä ja vapautta. Se on yrittäjän roolissa minulle parasta. Olen voinut keskittyä sellaisiin teemoihin, joihin tunnen vetoa ja joissa olen halunnut kehittää osaamistani. Olen myös saanut jättää myyntityön muille, mikä ei palkkakonsulttina olisi mahdollista. Aina joku hönkii rengin niskaan budjetin ja uusasiakaskontaktien ja kylmien soittojen kanssa. ”Myyjä” ei kuulu omaan ”tarinalliseen identiteettiini”. Siinä mielessä se on ollut huono juttu, että se on estänyt kasvattamasta omaa firmaa, vaikka olin siihen muuten halukas.

Voiko varttivuosisadan perusteella suositella yrittäjäksi ryhtymistä? – Kyllä voi. Yksin tai kaksin yrittäminen sopii erityisesti auktoriteettikammoiselle, lievälle narsistille, joka innostuu kerran toisensa jälkeen asiakkaiden kanssa sovituista hankkeista mutta kammoaa oman organisaation tuottamaa painetta. Jos haluaa vaurastua, niin sitten on parasta olla myös ”myyjä”.

Edelleen voi perustellusti kysyä, onko konsultti hyvä ja arvokas ammatti. Arvostuslistausten mukaan ei ole, mutta kysyntää kyllä riittää. Ehkä selittävä tekijä on se, että tämän yleisnimikkeen alla on tarjolla aivan mitä tahansa. Toisessa päässä näyttöön ja kokemukseen työnsä perustavat asiantuntijat, joille tärkeintä on asiakkaan hyvä. Toista reunaa edustavat ”ihmedieetit”, joissa vetävintä on nimi: ”NeuroBrainEarning – Success Coaching nyt Suomessa. Menetelmä perustuu Mr. Elliot Jonesin parturissa lukeman artikkelin pohjalta muokkaamaan menetelmään, joka tekee kaikista huippusuorittajia ja onnellisia muodollista 18.000,- euron korvausta vastaan.” Lienee selvää, mihin sijoitan itseni tällä jatkumolla.

Voiko varttivuosisadan perusteella suositella konsultin uraa? – Kyllä voi, jos se perustuu omaa aihepiiriä koskevaan kiinnostukseen ja haluun pitää oma ammattitaitonsa jatkuvasti riittävän korkealla tasolla, jotta itsellä on jotain todellista annettavaa asiakkaille. Lisäksi pitää olla halua toimia muiden hyväksi ja olla avuksi. Vaikka lievä narsismi on tässä hommassa hyväksi, niin se ei saa ylittää auttamisen halua. Näistä lähtökohdista tämä työ on erittäin palkitsevaa ja jatkuvasti itseä kehittävää eikä ammattinimikkeen huono maine muodostu rasitteeksi.

Esa

Comments are closed.

Post Navigation